Heikki Kosonen ei jatka Iskun valmentajana
Iskun miesten ykkössarjakausi päättyi viime viikonloppuna. Samalla päättyi Heikki Kososen kahden vuoden pesti Iskun päävalmentajana. Pelaajaurallaan 138 mestaruusliigan ottelua passarina pelannut Kosonen on päävalmentajana toiminut aiemmin mm. mestaruusliigassa ja nuorten maajoukkueessa. Siviilityönsä puitteissa hän on viime vuodet vastannut myös Tampereen Urheiluakatemian poikien lentopallovalmennuksesta ja siinä ohjannut aamuharjoituksetkin monille nyt Iskussa pelaaville nuorille miehille. Heikki Kosonen kommentoi itse tilannettaan näin: ”1+1 mittaisen sopimukseni toinen vuosi tuli päätökseensä ja ilmoitin seuralle jo hyvissä ajoin, etten aio neuvotella jatkosta. Mitään dramatiikkaa tähän ei liity. Oma palo ja intohimo valmennukseen vaan hiipui. Tarkoitus on ottaa etäisyyttä lentopallovalmennukseen ainakin tuleva kausi ja katsoa herääkö palo uudestaan jossakin vaiheessa. Nämä kaksi vuotta Iskun miesten 1-sarjajoukkueen valmentajana ovat olleet mielenkiintoista aikaa. Pääsin valmentamaan kahta hyvin erilaista joukkuetta. Kokeneista 1-sarjajyristä muodostunutta joukkuetta ensimmäisellä, ja nuorista tulevaisuuden lupauksista koostunutta joukkuetta toisella kaudella. Lähtökohta Iskussa aloittaessani oli, että alettiin panostamaan harjoittelun määrän ja vaatimustason lisäämiseen. Se kehityssuunta, johon toimintaa ollaan viety, eli halutaan panostaa eteenpäin pyrkiviin ja isoon harjoittelumäärään sitoutuviin pelaajiin on mielestäni oikea ja sillä tiellä kannattaa jatkaa. Toisaalta nuori joukkue tarvitsee mielestäni rinnalleen muutaman kokeneemman pelaajan näyttämään esimerkkiä, kannustamaan ja tukemaan erilaisissa eteen tulevissa haasteissa. Lajin ja valmennuksen parissa tulen vielä toimimaan tämän kauden loppuun autellen Iskun A- ja B- poikien valmennuksessa, sekä lukuvuoden loppuun asti lentopallon akatemiavalmentajana Tampereella.” Iskun tiedotus tenttasi Kososelta vielä pari lisäkysymystä: K: Mitkä ovat päällimmäiset muistot menneestä kahdesta vuodesta Iskun päävalmentajana? Suurimmat ilon tai harmituksen aiheuttajat? V: Muistot ovat pääsääntöisesti myönteisiä. Pelaajat olivat hyviä ja pääsääntöisesti treenaamiseen motivoituneita. Itsensä likoon laittavien urheilijoiden kanssa olen aina tykännyt työskennellä. Molemmissa joukkueissa oli hyvät puolensa ja kehittämiskohteensa. Toivottavasti olen pystynyt antamaan pelaajille jotakin. Sitoutuneempaa apuvalmentajaa olisin kaivannut erityisesti tänä toisena vuonna. Todella monta asiaa on Tampereen toimintaympäristössä kohdallaan, jos ajatellaan tavoitteellista valmentautumista. K: Millaisena näet Iskun / tamperelaisen mieslentopalloilun tulevaisuuden? V: Resurssit olisi saatava paremmalle tasolle, jos toimintaa halutaan kehittää. Samoin juniorityö olisi saatava käyntiin ihan pienemmistä junnuista alkaen. Tässä on mielestäni iso mietinnän paikka koko tamperelaisessa lentopalloilussa. Tavoitteeksi tulisi asettaa se, että tamperelaista pelaajapolkua ja toimintaympäristöä kehitetään siten, että se mahdollistaisi pelaamisen jossakin vaiheessa aina liigatasolla asti Tampereella. Heikki Kosonen haluaa lopettaa kommenttinsa kiitoksiin: ”Haluan tässä kiittää kaikkia, jotka olette olleet tukemassa ja auttamassa valmennustyötäni Iskussa. Iso kiitos myös kaikille pelaajille. On ollut etuoikeus saada valmentaa teitä kaikkia.” Kiitokset ovat ansaitut myös toiseen suuntaan. Rantaperkiön Iskun lentopalloväki kiittää Heikkiä sitoutuneesta, nuoria pelaajia kehittävästä, ja lajiin intohimoisesti suhtautuvasta valmennuksesta näiden vuosien aikana! Iskun lentopallojaoston puheenjohtaja Sami Heikkiniemi kommentoi tulevaa valmentajatilannetta seuraavasti: “Kiitos Heikille erinomaisesta työstä. Joukkueen tämän kauden tärkein tavoite, parhaiten harjoitteleva 1-sarjajoukkue, toteutui Heikin johdolla kiitettävästi. Seuraavalla valmentajalla on iso vastuu jatkaa valitulla linjalla. Tavoitteena on organisoida valmennus niin, että jatkuvuus ulottuu yli yhden kauden. Valmentajakeskusteluita on käynnissä ja muutama avaus vielä tehdään. Tämän jälkeen on päätösten aika.” -Sami Heikkiniemi Kuvat: Pertti Flinck
